Muurahaishappo on peräisin latinan sanasta forant, formica.
|
Tuotteen nimi: |
Muurahaishappo |
|
CAS: |
64-18-6 |
|
MF: |
CH202 |
|
MW: |
46.03 |
|
EINECS: |
200-579-1 |
|
|
|
|
Mol-tiedosto: |
64-18-6.mol |
|
|
|
|
Sulamispiste |
8,2-8,4 °C (lit.) |
|
Kiehumispiste |
101 °C |
|
tiheys |
1.22 |
|
höyryn tiheys |
1,03 (vs ilma) |
|
höyrynpaine |
52 mm Hg (37 °C) |
|
taitekerroin |
n20/D 1,377 |
|
FEMA |
2487 | MUURAHAISHAPPO |
|
Fp |
133 °F |
|
säilytyslämpötila |
2-8 °C |
|
liukoisuus |
H2O: liukeneva 1g/10 ml, kirkas, väritön |
|
pka |
3,75 (20 ℃) |
|
muodossa |
Nestemäinen |
|
väri |
APHA: ≤15 |
|
Ominaispaino |
1,216 (20℃/20℃) |
|
PH |
2,2 (10 g/l, H2O, 20 ℃) |
|
räjähdysraja |
12-38 % (tilavuus) |
|
Vesiliukoisuus |
sekoittuva |
|
λmax |
λ: 260 nm Amax: 0,03 |
|
Herkkä |
Hygroskooppinen |
|
Merck |
14,4241 |
|
JECFA numero |
79 |
|
BRN |
1209246 |
|
Henryn lain vakio |
25 °C:ssa: 95,2, 75,1, 39,3, 10,7 ja 3,17 pH-arvoilla 1,35, 3,09, 4,05, 4,99 ja 6,21 (Hakuta et al., 1977) |
|
Vaarakoodit |
T, C, Xi |
|
Riskilausunnot |
23/24/25-34-40-43-35-36/38-10 |
|
Turvallisuuslausunnot |
36/37-45-26-23-36/37/39 |
|
RIDADR |
YK 1198 3/PG 3 |
|
WGK Saksa |
2 |
|
RTECS |
LP8925000 |
|
F |
10 |
|
Itsesyttymislämpötila |
1004 °F |
|
TSCA |
Kyllä |
|
Vaaraluokka |
8 |
|
Pakkausryhmä |
II |
|
HS koodi |
29151100 |
|
Vaarallisten aineiden tiedot |
64-18-6 (Data vaarallisista aineista) |
|
Myrkyllisyys |
LD50 hiirillä (mg/kg): 1100 suun kautta; 145 i.v. (Malorny) |
|
Yleinen kuvaus |
Muurahaishappo (HCO2H), jota kutsutaan myös metaanihapoksi, on yksinkertaisin karboksyylihappo. Muurahaishappo eristettiin ensin tislaamalla muurahaisia, ja se nimettiin latinalaisesta formicasta, joka tarkoittaa "muurahaista". Sen oikea IUPAC-nimi on nyt metaanihappo. Teollisesti muurahaishappoa valmistetaan käsittelemällä hiilimonoksidia alkoholilla, kuten metanolilla (metyylialkoholilla) katalyytin läsnä ollessa. |
|
Kemialliset ominaisuudet |
Muurahaishappo tai metaanihappo on ensimmäinen jäsen homologisessa sarjassa, joka tunnistetaan rasvahapoiksi yleiskaavalla RCOOH. Muurahaishappoa saatiin ensin punamuurahaisesta; sen yleinen nimi on johdettu muurahaisten sukunimestä Formicidae. Tätä ainetta esiintyy myös luonnollisesti mehiläisissä ja ampiaisissa, ja sen oletetaan olevan vastuussa näiden hyönteisten "pistosta". |
|
Kemialliset ominaisuudet |
Muurahaishapolla on pistävä, tunkeutuva tuoksu Muurahaishappo on ensimmäinen jäsen homologisessa sarjassa, joka tunnistetaan rasvahapoiksi, joilla on yleinen kaava RCOOH. Tämä happo saatiin ensin punamuurahaisista; sen yleinen nimi on johdettu muurahaisten sukunimestä Formicidae Tätä ainetta esiintyy myös luonnossa mehiläisissä ja ampiaisissa, ja sen oletetaan olevan vastuussa näiden hyönteisten pistosta. |
|
Fysikaaliset ominaisuudet |
Kirkas, väritön, savuava neste, jolla on pistävä, läpäisevä haju. Hajukynnyspitoisuus on 49 ppm (lainattu, Amoore ja Hautala, 1983). |
|
Käyttää |
Muurahaishappo on aromiaine, joka on nestemäinen ja väritön ja jolla on pistävä haju. se sekoittuu veteen, alkoholiin, eetteriin ja glyseriiniin ja saadaan metanolin tai formaldehydin kemiallisella synteesillä tai hapettamalla. |
|
Käyttää |
Muurahaishappoa esiintyy muurahaisten ja mehiläisten pistoissa. Sitä käytetään esterien ja suolojen valmistuksessa, tekstiilien ja paperien värjäyksessä ja viimeistelyssä, galvanoinnissa, nahan ja koaguloivan kumilateksin käsittelyssä sekä myös eristävänä aineena. |
|
Tuotantomenetelmät |
Muurahaishappoa valmistetaan sivutuotteena hiilivetyjen nestefaasihapetuksessa etikkahapoksi. Sitä valmistetaan myös (a) käsittelemällä natriumformiaattia ja natriumhappoformiaattia rikkihapolla matalissa lämpötiloissa, mitä seuraa tislaus tai (b) syntetisoimalla suoraan vedestä ja CO2:sta paineen alaisena ja katalyyttien läsnä ollessa. |
|
Määritelmä |
ChEBI: Yksinkertaisin karboksyylihappo, joka sisältää yhden hiilen. Esiintyy luonnostaan eri lähteistä, mukaan lukien mehiläisten ja muurahaisten pistojen myrkky, ja se on hyödyllinen orgaaninen synteettinen reagenssi. Käytetään pääasiassa säilöntäaineena ja antibakteerisena aineena karjan rehussa. Aiheuttaa vakavaa metabolista asidoosia ja silmävaurioita ihmisillä. |
|
Bioteknologian tuotanto |
Muurahaishappoa tuotetaan yleensä kemiallisella synteesillä. Bioteknisiä reittejä on kuitenkin kuvattu kirjallisuudessa. Ensinnäkin muurahaishappoa voitiin tuottaa vedystä ja bikarbonaatista kokosolukatalysoinnilla käyttämällä metanogeenia. Pitoisuudet 1,02 mol.L-1:een (47 g.L-1) asti on saavutettu 50 tunnissa. Toinen esimerkki on muurahaishapon ja etanolin muodostuminen sivutuotteina glyserolin mikrobifermentoinnissa geneettisesti muunnettujen organismien kanssa. Pienen mittakaavan kokeissa 10 g.L-1 glyserolia on muunnettu 4,8 g.L-1-formiaatiksi tilavuustuottavuudella 3,18 mmol.L-1.h-1 ja saannolla 0,92 mol formiaattia glyserolimoolia kohden käyttämällä muokattua E. coli -kantaa. |
|
Makukynnysarvot |
Makuominaisuudet 30 ppm:ssä: hapan, hapan ja supistava, hedelmäinen syvyys. |
|
Raaka-aineet |
Natriumhydroksidi-->metanoli-->rikkihappo-->trietyyliamiini-->ammoniakki-->natriummetanolaatti-->fosforihappo-->hiilimonoksidi-->petrolieetteri-->natriumformiaatti-->metyyliformiaatti-->METALLURGINEN KOKE- |